Vuonna 2016 julkaistu Terveyskylä on Suomessa kehitetty digitaalinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu, joka tarjoaa digitaalisia hoitopolkuja sekä ammattilaisten tuottamaa tietoa verkossa. Palvelu on ylittänyt sille asetetut odotukset, ja sen on laskettu vapauttavan työntekijältä aikaa jopa 1–2 uudelle potilaalle päivässä.
Ikääntyvä väestö, lisääntyvä palvelutarve, työvoimapula, hoitojonot ja hankaluudet rahoittaa toimintaa tuovat terveydenhuoltojärjestelmille uudenlaisia haasteita ympäri maailmaa.
Suomen valtio rahoitti sote-alueita vuonna 2023 yli 20 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin neljäsosaa Suomen noin 80 miljardin euron suuruisesta valtionbudjetista. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitustarpeiden ennakoidaan kasvavan.
Esimerkiksi Etelä-Suomen alueella sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä työllistää kaiken kaikkiaan noin 60 000 ammattilaista. Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidosta vastaava HUS puolestaan työllistää noin 27 500 henkilöä.
Kun esimerkiksi HUS siis arvioi mahdollisuuksiaan tuottaa palveluita nykyistä tehokkaammin, ulottuvat työn vaikutukset laajalle yhteiskuntaan.
Vuonna 2016 HUS ryhtyi koordinoimaan valtakunnallista Virtuaalisairaala 2.0 -hanketta, jonka pyrkimyksenä oli muun muassa vapauttaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön aikaa olennaisiin työtehtäviin, lyhentää hoitojonoja ja parantaa hoidon laatua.
”Palveluiden uudistaminen ja digitaalisten palveluiden suunnittelu herätti sote-ammattilaiset pohtimaan uudella tavalla potilaiden tarpeita, palvelupolkuja, työn tekemisen prosesseja ja toimintatapoja”, HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl kuvailee hankkeen lähtökohtia.
Osana hanketta yliopistosairaanhoitopiirit kehittivät verkkoon julkisen terveysaiheisen verkkopalvelun Terveyskylän. Se koostuu yli 30 eri teemaisesta talosta, jotka sisältävät luotettavaa, ammattilaisten tuottamaa tietoa esimerkiksi eri sairauksista. Omapolku-palvelukanava sisältää puolestaan lähetteellä toimivia terveydenhuollon ja sosiaalihuollon digipolkuja, kaikille avoimia itsehoito-ohjelmia ja etävastaanottotoiminnon. Kolmas osio TerveyskyläPRO on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Se sisältää muun muassa kliinisen työn oppaita ja digiosaamista kehittäviä verkkokursseja, jotka täydentävät ammattilaisten osaamista ja kannustavat omaksumaan uusia toimintatapoja työssä.
Terveyskylä oli HUSin palveluista ensimmäinen, joka luotiin alusta alkaen pilvipohjaiseksi.
”Ratkaisu rakentaa Terveyskylä pilveen osoittautui jo alusta alkaen erinomaiseksi. Palvelulle luotiin nykyaikainen, kustannustehokas ja turvallinen tekninen perusta, joka mahdollistaa joustavan ja skaalautuvan jatkokehityksen”, Bergendahl sanoo.
Digitaalinen palvelu ylitti odotukset – vapauttaa jopa 26 minuuttia työaikaa päivässä
Matti Bergendahlin mukaan digitaalisen sairaanhoidon suunnannäyttäjäksi kehitetty Terveyskylä on vakuuttanut käyttäjänsä tuottamillaan hyödyillä.
”Terveyskylä on ollut käytössä nyt kahdeksan vuoden ajan. Palveluun liittyvät odotuksemme ovat jopa ylittyneet”, hän toteaa.
Ulkopuolisen tahon tekemän vaikuttavuusanalyysin mukaan Terveyskylä ja TerveyskyläPRO säästävät terveydenhuollon ammattilaisen työaikaa jopa 26 minuuttia päivässä. Tällainen ajansäästö vapauttaa ammattilaisen työaikaa yhdelle tai kahdelle lisäpotilaalle joka päivä. Ajansäästöarvio perustuu Terveyskylää käyttävien ammattilaisten haastatteluihin, jotka toteutettiin osana vaikuttavuusanalyysia.
Etelä-Suomen mittakaavassa säästynyt työaika vastaa yli 42 miljoonan euron vuosisäästöjä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle.
Kun tarkastellaan Terveyskylän laajemmalle ulottuvia hyötyjä, kuten parantunutta hoidon laatua, välitöntä hoitopolulle pääsyä, lyheneviä jonoja, potilaan säästynyttä matka-aikaa, tulonmenetyksien vähenemistä sekä terveyshyötyjen arvoa, palvelu tuottaa kansalaisille Etelä-Suomen alueella noin 689 miljoonaa euroa vuosittaisia säästöjä.
Palvelua käyttäneistä kansalaisista jopa 69 % arvioi Terveyskylän käytön parantaneen omaa elämänlaatua. Mitä tiheämmin kansalainen palvelua käytti, sitä suurempana hän näki palvelun tuottaman hyödyn.
Terveyskylä on rakennettu Microsoft Azure -alustalle. Azure-alustan etuna on helppo skaalautuvuus esimerkiksi uuden digipolun tai hyvinvointialueen käyttöön. Perinteiseen alustaan verrattuna kehittäminen on turvallisempaa, kustannustehokkaampaa ja ketterämpää.
Tekoälystä henkilökohtaisempia asiointikokemuksia tulevaisuudessa
Kun Terveyskylän tekninen perusta on rakennettu nykyaikaiseksi ja pilvipohjaiseksi, myös jatkokehittäminen on vaivatonta. Tällä hetkellä tavoitteena on esimerkiksi personoida ja tehostaa palvelua generatiivisen tekoälyn ominaisuuksilla.
”Terveyskylän digitaalinen ydin on jo valmiiksi nykyaikaisessa muodossa, jolloin tekoälyn ja kielimallien ottaminen mukaan palveluihin on helppoa. Olemme jo hyödyntäneet Terveyskylässä palvelua personoivia chatbot-ominaisuuksia, mutta paljon mahdollisuuksia on edelleen”, HUSin digikehitysjohtaja Sirpa Arvonen kertoo.
Arvonen on erityisen kiinnostunut kielikäännösmahdollisuuksista, joita tekoälypohjaiset kielimallit tarjoavat.
”HUSin työntekijöiden keskuudessa puhutaan noin 60 äidinkieltä, ja myös potilaiden ja muiden asiakkaiden puhumien kielten kirjo on laaja. Terveyskylän digitaaliset tietämyskannat voidaan aktivoida nopeasti kielikäännösominaisuuksia varten. Kun sekä potilas että ammattilainen voivat hyödyntää aineistoja omalla vahvimmalla kielellään, tiedonkulku helpottuu huomattavasti”, Arvonen toteaa.